Ina Mattila

Viime aikoina FIRE, eli taloudellinen riippumattomuus ja ennenaikainen eläkkeelle jääminen, on noussut taas useammassa lehtijuttussa esille. Saan itsekin silloin tällöin haastattelupyyntöjä joissa juttua varten halutaan kuulla miten FIRE saavutetaan, mitä se vaatii tai mikä johti päätökseen lähteä tavoittelemaan sitä. Jokin aika sitten sain jälleen tilaisuuden avata ajatuksiani aiheesta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Haastattelu toisti tuttua kaavaa kunnes toimittaja kysyi mihin EN käytä rahaa ja jäädyin täysin. Pää löi aivan tyhjää. Tunne oli sama kun tutustumisleikeissä, joissa sinun pitää kertoa yksi hauska tai mielenkiintoinen asia itsestäsi. Lopulta kerroin ostavani vaatteita melko vähän, mikä oli ehkä kädenlämpöisin vastaus, eikä tarjonnut mitään lisäarvoa siihen miten aion firen lopulta saavuttaa.

Vasta illemmalla aloin miettiä kysymystä ja keksin huomattavasti enemmän vastauksia kun toimittajan odottavan katseen alla. Ajattelinkin että olisi mielenkiintoista listata myös tänne asioita, joihin siis en käytä rahaa juurikaan. Nämä eivät suoranaisesti ole säästövinkkejä vaan valintoja ja tilanteita jotka johtavat siihen, että rahaa säästyy. Suurin osa kuitenkin hyvin helposti toteutettavissa kenelle tahansa meistä.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi konkreettisia asioita, joihin en käytä rahaa juuri lainkaan. Erona tavanomaisiin säästövinkkeihin on se, että en keskity lillukanvarsiin, kuten siihen ostaako take away -kahvia vai ei. Sen sijaan tarkastelen kuluja, jotka ovat keskimäärin merkittävä osa suomalaisten arkea, mutta joihin minulla ei kulu rahaa.

Kunkin esimerkin kohdalla vertaan omaa kulutustani suomalaisen keskikulutukseen, ja lasken paljonko säästän vuositasolla näillä valinnoilla. 10/11 tämän listan asioista eivät kuitenkaan ole säästösyistä tehtyjä ratkaisuita, mutta jättävät lompakkoni vähän keskimääräistä suomalaista paksummaksi. Tämä osaltaan on mahdollistamassa toivottavasti huomattavasti aikaisempaa eläköitymistäni.

Nyt itse asiaan!

1. Alkoholi/päihteet

Olen absolutisti vaikka en sellaiseksi itseäni ikinä kutsu. Elämäni aikana olen ostanut ainoastaan yhden alkoholijuoman kaupasta itselleni ja viimeisen 6 vuoden aikana en muista edes maistaneeni alkoholia missään. Mitään varsinaista syvempää syytä juomattomuudelleni ei ole, mutta en keksi myöskään yhtään hyvää syytä aloittaa.

Jos suomalaisten alkoholiin käyttämä raha jaetaan jokaisella suomen kansalaisella saadaan keskikulutukseksi yli 800€ vuositasolla. Jos laskuista jättää pois henkilöt jotka eivät käytä alkoholia lainkaan, on luku tietysti tätä suurempi. Aikuisväestöstä alkoholia käyttää noin 90% jolloin keskimääräinen alkoholiin käytetty rahamäärä olisi yli 1100€. Saa korjata jos olen väärässä.

Säästö vuodessa: 1100€

2. Kampaamot

Olen käynyt kampaajalla viimeksi alaikäisenä kun vanhempani kustansivat vielä nämä huvit. Hiukseni ovat hyvin hennot ja aina kun ne ovat vaatineet toimenpiteitä olen antanut sakset puolisoni käteen. Tähän en ole käyttänyt itse siis euroakaan elämäni aikana.

Suomalaiset sen sijaan käyttävät keskimäärin noin 500€ vuodessa kampaamopalveluihin, ja naisasiakkaat todennäköisesti tätä enemmän.

Säästö vuodessa: 500€

3. Liha

En ole 100% kasvissyöjä, enkä vegaani, mutta nykyisin hyvin paljon tietoisempi eläintuotteiden kuluttaja – varsinkin mitä omaan ostokäyttäytymiseeni tulee. Ei ole millään tavalla ravinnonsaantimme kannalta välttämätöntä aiheuttaa systemaattisesti tuskaa toiselle elävälle olennolle, joten ainakin pyrin minimoimaan oman osuuteni tässä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalainen syö lähes 78 kiloa lihaa vuodessa, jolloin 10€ kilohinnalla tämä tekisi 780€/v. Vaihtoehtoiskustannukseksi voidaan laskea esimerkiksi soijarouhe, jota pitäisi kuluttaa noin 30kg vuodessa saadakseen sama proteiinimäärä. 30kg soijarouhetta maksaa noin 180€.

Säästö vuodessa: 600€

4. Kuntosali

Olen se tyyppi jota ei saisi millään maksamaan 40€ kuntosalikortista. Oma aktiivinen kuntosaliharrastukseni jäi vuonna 2020 kun kaupunkimme fitness24 suljettiin. Niin, siis se halvin mahdollinen kuntosali. Pitkä sairastamiseni vei viimeisetkin voimat enkä ole nyt voinnin kohennuttuakaan palannut vielä salitreenin pariin.

Sen sijaan hyödynnän ulkoliikuntapaikkojen laitteita, lenkkeilen ja nyt kesän tullessa pelaan tennistä. Kaikki tämä on ainakin tilojen osalta täysin ilmaista treeniä ja tällä yritän kohentaa kuntoa ja nostaa painoa ennen varsinaiseen punttitreeniin palaamista.

Säästö vuodessa: 500€

5. Ylimääräiset vakuutukset

Olen tosi tarkka siitä, mihin vakuutuksiin laitan rahaa, enkä halua maksaa varsinkaan päällekkäisistä vakuutuksista. Minulla ei siis ole juurikaan ylimääräisiä vakuutuksia kuten lemmikkivakuutus, sairaskuluvakuutus tai erillisiä laitevakuutuksia. Poikkeuksen tähän tekee matkavakuutus, jonka senkin pyrin pitämään voimassa vain kun tiedän lähteväni pidemmälle matkalle. Vakuutuksista lisää kirjoituksessani Kannattaako vakuuttaminen ja vielä kattavammin kanssafirettäjän blogikirjoituksesta maksatko turhaan vakuutuksistasi?

Suomalainen käyttää keskimäärin 900€ vakuutuspalveluihin vuodessa, mikäli lakisääteisiä eläkevakuutusmaksuja ei huomioida. Omat vakuutukseni maksavat vuodessa ehkä noin 200€ sisältäen kotivakuutuksen ja auton vakuutukset, jotka jaamme avopuolisoni kanssa.


Säästö vuodessa: 700€

6. Vaatteet

Suomalainen ostaa keskimäärin 38 vaatekappaletta vuodessa ja maksaa tästä 720€.
Tarkistin kirjanpidostani ja vuonna 2024 ostin vaatteita ainoastaan tammikuussa ja rahaa tähän kului 92€. Tänä vuonna minun oli suorastaan pakko ostaa uudet kengät, sillä koko edellisen talven kenkinäni toimivat vanhat tennarit jotka kirjaimellisesti kuluivat puhki. Uskoisin minulla kuluvan rahaa keskimäärin n. 100-200€ vuodessa vaatteisiin.

Pakko mainita että tilanne ei siis aina ole ollut tämä, joten kaapista löytyy tällä hetkellä ehkä turhankin paljon vaatetta. Osasyynä se että olen hyvin usein avosylin ottamassa vastaan siskoni, tätini, äitini ja jopa mummuni vaatteita kun niitä minulle tarjotaan. Jos nyt en aivan valtavasti kasva, kutistu tai lähde juoksemaan muodin perässä niin pärjää tuolla vaatemäärällä todella pitkälle.

Säästö vuodessa: 600€

7. Teknologia

Olen elämäni aikana ostanut itse kaksi tekniikkahärpäkettä. Itselleni ystävältä ostettu 100€ puhelin sekä poikaystävälleni 500€ maksanut GoPro-kamera. Kaikki muu on joko lahjaksi saatua tai jostain perittyä.

Tällä hetkellä käyttämäni laitteet (puhelin ja läppäri) ovat poikaystäväni minulle ostamia. On siis tietysti vähän harhaanjohtavaa sanoa, että en käytä rahaa teknologiaan jos saman talouden toinen osapuoli sen kustantaa.

En löytänyt tarkkaa dataa, mutta pelkästään 2-3 vuoden välein uusittu puhelin ja 10v välein uusittu TV ja tietokone tekisi vuodelle todennäköisesti yli 400€:n kulun vuositasolla. Jos siis jätämme saadut ja annetut lahjat huomioimatta niin itse itselleni ostettujen teknisten laitteiden summa alittaa huomattavasti suomalaisen keskiarvon.

Säästö vuodessa: 400€

8. lapset

Suomalaisella on keskimäärin 1,8 lasta ja pelkästään yhden lapsen täysi-ikäiseksi kasvattaminen maksaa tilastokeskuksen mukaan noin 130 000€ eli keskimäärin 7200€ vuodessa. Mikäli perheessämme olisi kuitenkin lapsi/lapsia niin kahden aikuisen taloudessa kulu jaettaisiin todennäköisesti puoliksi, jolloin 1,8 lapsen elättäminen olisi siis 6 480€ lisäkulu vuoteen.

Tämä nyt on vain omaa mutuiluani mutta uskon, että lasten myötä suomalaisten kuluttaminen ei välttämättä suoranaisesti kasva vuodessa tuota 7200€/lapsi vaan muuttaa vain muotoaan. Aikaisemmat kaupunkilomat vaihtuvat muumimaailmaan, baari-illat harrastusmaksuihin ja käsilaukut vaippoihin.

Tällä hetkellä nautimme kuitenkin 100% dinkkuelämästämme, joka tuskin siis tulee kokonaisuudessaan halvemmaksi, mutta ainakin tässä kategoriassa jättää paljon rahaa säästöön.

Säästö vuodessa: 6 500€

9. Uhkapelit

Jos pääsen vielä kehuskelemaan hyveilläni niin kerrottakoon etten ole ikinä käyttänyt euroakaan rahapeleihin elämäni aikana. Lahjaksi ostetut arvat ovat myös usein jääneet kaappiin pölyttymään vai koska en yksinkertaisesti pidä rahapeleistä ja näen ne hyvin ongelmallisina.

Keskimäärin suomalaiset käyttivät rahapeleihin noin 240€ vuoden 2022 aikana.

Säästö vuodessa: 200€

10. Kahvi

En päässytkään vielä lopettamaan tätä humble brag -listaani, sillä viimeisenä mieleeni muistui kahvi! Lopetin kofeiinin käyttämisen yli vuosi sitten joten tästä kertyvä säästö pääsee listan jatkoksi!

Keskimäärin suomalainen käyttää kahvipuruja n. 10kg vuoden aikana. Tavallinen Juhla Mokka maksaa jo yli 18€kg jolloin vuoden kahvin lipittämisen hinnaksi tulee 180€, jonka päälle suodatinpussit ja kahvimaidot, jolloin luvun voinee pyöristää ylöspäin.

Säästö vuodessa: 200€

11. Kulutusluotot

Suomalaisten kulutusluottokanta on noin 25 miljardia euroa joka väkimäärällä jaettuna tekee 4 545€ yhtä suomalaista kohden. Vakuudettomista lainoista maksetaan keskimäärin 16% todellisia vuosikorkoja ja maksuajat ovat korkotasoon nähden pitkiä.

Käytin tunnin siihen, että yritin etsiä tarkkoja lukuja siitä paljonko lainanhoitokuluja ja korkoja suomalaiset maksavat vuodessa näistä lainoista, mutta huonolla menestyksellä. Lainoja maksetaan lainalla pois, ulosottoon/perintään siirtyneitä kulutusluottoja ei välttämättä huomioida ja ulkomaisten pankkien tiedot voivat jäädä tilaston ulkopuolelle.

Jos kuitenkin koko kulutusluottokannan todellinen vuosikorko olisi keskimäärin 9% tekisi se 409€ per suomalainen.

Säästö vuodessa: 400€

Isot purot > pienet purot

Olen ehdottomasti sitä mieltä että omassa taloudessa tärkeintä on keskittyä suuriin linjoihin, eli siihen mikä omassa taloudessa vie eniten rahaa vuositasolla. Isoista kuluista säästäminen tekee todennäköisesti myös isoimmat säästöt. Tällainen muutos voisi olla esimerkiksi muuttaminen edullisempaan asuntoon.

Toisiksi tärkein säästämisen muoto tapahtuu kulujen karsimisessa, josta esittämäni lista on hyvä esimerkki. Kun lähdin tätä kirjoitusta varten miettimään mihin en käytä rahaa alkoi vastauksia ilmetä enemmän. Listan jatkoksi sopisi pienempinä kuluerinä myös talouspaperi, festarit, kynsi-/ripsihuollot, personaltrainerit, lounaat ravintoloissa, viikkokimput, kosmetiikka ja suoratoistopalvelut. Voin hyvin olla käyttämättä vuodessa lainkaan rahaa näihin.

Säästämisen viimeinen muoto – säästönäpertely, on se johon kuitenkin monesti tarrataan ensimmäisenä. Miten voisin säästää jostain yksittäisestä kulusta enemmän. Näitä ohjeita on tarjolla joka tuutista ja vaikka itse ohje olisikin hyvä, on sen merkitys usein minimaalinen.

Paras tilanne on kun ei tee näitä valintoja säästösyistä vaan ne ovat osa elämäntapaa, elämäntilannetta ja arvovalintoja. Uskon sen olevan syynä sille miksi minun oli alunperin vaikea keksiä kohteita joihin en käytä rahaa. En vain yksinkertaisesti näe näitä säästökohteina, vaikka ajavat asiansa siinä loistavasti.