Blogiani tai muitakaan kanaviani seuraava ei välttämättä pysy aina kärryillä tilanteestani, joka tuntuu muuttuvan niin tiuhaan tahtiin etten itsekään tahdo aina pysyä perillä siitä. Olen muutenkin vähän tuuliviirityyppi ja edellisenä päivänä asettamani lyhyen aikavälin toive tai tavoite on saattanut jo korvautua seuraavalla kun innostun jostain uudesta.
Kuukausikatsauksissa pyrin tiivistämään lyhyesti kuukauden tunnelmat, joista on saattanut saada tiedonmurusia siitä missä mennään. Koska kuukausikatsaukset tulevat jäämään tänä vuonna pois niin otetaan ihan oma kirjoituksensa sekalaiselle katsaukselle siihen miltä elämä näyttää nyt.
Kirjoittaminen
Vielä pari vuotta sitten blogini luonnoskansio oli täynnä postauksia liittyen omaan elämääni, rahaan, sijoittamiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Tuotteiden ja palveluiden vertailuja, pohdiskelevia tekstejä ja omia näkemyksiä asioista. Vaihdoin blogialustaa ja luonnokset jäivät vanhoihin arkistoihin. Kirjoitustahtini on muistakin syistä hiipunut. Uudenvuodenlupaus itselleni oli taas alkaa kirjoittaa enemmän, mutta kuten näkyy on suorittaminen ollut tähän saakka heikkoa.
Mitä pidemmäksi julkaisujen välit venyvät, sitä tahmaisempaa on lähteä taas julkaisemaan mitään. Pitäisi olla asiaa. Hyvä näkökulma. Jotain uutta sanottavaa. Kiinnostaako tämä ketään?
Tajusin, että tämähän on oma henkilökohtainen blogini ja voin jakaa juuri sellaista sisältöä kun minä haluan! Kävijämäärät osoittavat, että blogissa käy paljon väkeä, joten sisältö selkeästi kiinnostaa. On kiva huomata kuinka omilla kirjoituksilla voi olla aidosti arvoa lukijalle. Esimerkiksi postaukset Lunastuslauseke vei tulevan kodin tai Asuntokaupat ilman välittäjää keräävät lukijoita pelkästään hakukoneiden kautta ja muistan itsekin googlanneeni kaikki mahdolliset tiedot asunnon lunastamiseen liittyen löytämättä lainkaan henkilökohtaisia kokemuksia ja vinkkejä.
Lasken siis sensuuriani ja tulen kirjoittamaan enemmän. Yritän myös pysyä ainakin suurin piirtein aiheen sisällä, mutta annan itselleni vapauden kirjoittaa siitä mikä parhaalta tuntuu. Asiat ääneen sanomalla, tässä tapauksessa kirjoittamalla, kasvaa itselläni myös todennäköisyys siinä että pidän kiinni sanoistani.
Sijoittajasta työttömäksi opiskelijaksi
Lokakuusta helmikuuhun olin sijoittaja isolla S-kirjaimella. Sellainen, joka tienasi niin paljon, että yhteiskunta ei enää tukenut minua rahallisesti vaan Kelan yksimielisellä päätöksellä (vähän turhankin pitkän tutkimisen ja harkinnan jälkeen) siirryimme takaisin ratkaisuun, jossa minä tuin yhteiskuntaa. Rajaveto siitä kuka antaa ja kuka saa, voi olla joskus vaikea vetää ja ymmärrän hyvin miksi joitain ihmisiä suututtaa ajatus, että henkilö jolla on useampia sijoitusasuntoja on oikeutettu tukiin.
Omaatuntoani asia ei kuitenkaan paina grammaakaan, vaikka helmikuussa löysin itseni jälleen saajan roolista. Aloitin nimittäin työllistymistä edistävässä palvelussa eli lähdin opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa. Päätökselläni opiskella ei ollut mitään tukiin liittyvää taloudellista syytä, mutta juttu sai mielenkiintoisen käänteen kun työllisyyspalveluiden virkailija lähestyi minua omatoimisesti sähköpostiviestillä ja kertoi mahdollisuudesta nostaa työmarkkinatukea tuon palvelun ajalta.
Nyt opiskellessa en siis ole oikeutettu vain opiskelijaetuihin vaan myös työmarkkinatukeen sekä 9€/pv verottomaan kulukorvaukseen! Ansiotuloni ovat siis tällä hetkellä noin 700€ nettona kuukaudessa, mikä on valtava parannus aikaisempaan! Ilman tätä aktiivista virkailijaa olisin jättänyt nostamatta noin 3600€ tukia joihin olen oikeutettu.
Itse opiskelu hoituu kokonaan kotoa käsin ja mikäli valmistun saan toukokuussa ensimmäisen ammattitutkintoni ikinä. Mihinkään ammattiin en kuitenkaan valmistu sillä yrittäjä ei oman käsitykseni mukaan sellainen ole, mutta ei kai opitusta tiedosta haittaakaan ole. Parhaassa tapauksessa perustan joskus yrityksen paremmalla menestyksellä kuin ensimmäisen.
Asuntokauppoja
Päädyimme puolisoni kanssa laittamaan yhden asunnoistamme myyntiin. Päätös tapahtui hyvin lyhyen harkinnan jälkeen ja syynä oli toinen taustalla kauemmin pyörinyt päätös, nimittäin pankin vaihtaminen. Tuo lysti on muuten yllättävän kallista kun lainoja on lähes puolella miljoonalla, joten myymällä asunnon säästyimme ainakin yhden lainan siirrolta, pankki- ja asiakirjakuluilta.
Halusimme asettaa hinnan tasolle, jolla asunto varmasti liikkuisi. Kyseinen asunto ehti olla kaksi päivää myynnissä ennen ensimmäistä tarjousta ja neljän päivän jälkeen meillä oli jo kaksi tarjoajaa. Oli helppo päätös hyväksyä korkeampi tarjous. Voi olla, että olisimme voineet saada paremman hinnan odottamalla lisää, mutta tämä ei jäänyt harmittamaan yhtään. Ykköstavoitteemme oli päästä tekemään kaupat ennen seuraavaa uutta kohdetta.
Tämän asunnon myynnin lisäksi olemme siis myös ostamassa itse yhtä uutta asuntoa. Myyjä on hyväksynyt tarjouksemme, mutta meneillään oleva pankkirumba hidastaa tekemistä paljon. Tilanteemme on tosin siitä parempi, että voimme olla huoletta sillä tälle asunnolle ei ole toista ostajaa näköpiirissä. Kohde oli ollut itse asiassa myynnissä jo lähes vuoden ja olimmekin jo syksyllä kiinnostuneet siitä. Ei mikään once in a lifetime -tilaisuus mutta toivomme tietysti että kauppoihin asti päästään!
Virallinen ö-luokan julkkis
Kaikenlaiset yhteydenotot liittyen tavoitteeseeni taloudellisesta riippumattomuudesta tulevat aalloissa. Alkuvuosi on ollut aallon huippua ja firettäminen on saanut taas lyhyen hetkensä parrasvaloissa. Minä sen mukana.
Jos unohdetaan naamani hesarin avausaukeamalla viime kesänä niin jokin aika sitten Iltasanomien kirjoittama juttu sai lähes samat mittasuhteet. Kaiken kukkuraksi siinä noudatettiin perinteistä keltaisen median kaavaa: liioittelua, värikynää ja muutama itse keksitty juttu. Klikkaukset myyvät.
Suhtauduin jo lähtökohtaisesti iltasanomien haastattelupyyntöön varauksella, kun juttua kirjoittava freelancer oli minuun yhteydessä. Tutkin kuitenkin toimittajan taustat ja varmistin, että saan tekstin ennakkoluettavaksi. Check! Check! Tällä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä, sillä juttu tuli ulos sisältäen aivan toisenlaisen kulman.
Tiedän että voisin tehdä korjauspyynnön vääriin tietoihin, mutta tiedättekö, en jaksa. Ihmiset jotka tuntevat minut tietävät kyllä asioiden oikean laidan, enkä jaksa välittää siitä, että jollakin tuntemattomalla olisi nyt väärä tieto siitä mitä kouluja olen käynyt tai paljonko tilillä on painetta. Tänne voin tietysti paljastaa, että mainittua painetta ei ole ja vielä vähemmän mitään mystisiä tuloja.
Jos ei muuta niin ainakin firettäminen sai ilmiönä näkyvyyttä ja minä uusia lukijoita. Pieni medianäkyvyys tuo mukaan myös kutsuja kivoihin tilaisuuksiin. Tälle keväälle on ainakin varmistunut jo kaksi tapahtumaa joihin menen puhujaksi ja panelistiksi!:)
Samaa tasaista
Muiden esittämiin mitä kuuluu-kysymyksiin on helppo vastata aina klassinen ei mitään ihmeellistä. Ihanan helppo ja turvallinen smalltalk-vastaus, joka ei vaadi liikaa selittämistä. Keksiikö joku muka siinä hetkessä jotain tähdellistä kerrottavaa? Harvoin edes tuntuu siltä, että olisi ollut mitään sen suurempaa meneillään.
Kun oikein pysähtyy miettimään niin eihän tuo pidä paikkaansa. Todellisuudessa elämässä tapahtuu nykyään aika paljonkin ja ”ei mitään ihmeellistä” on suorastaan vähättelyä. Aika paljon ihmeellisiä juttuja kun tarkemmin miettii. Juttuja jotka olisi nuoremmalle minulle täyttäneet todellakin sanan ihmeellinen määritelmän!
Toisaalta aika hieno tunne huomata, kuinka ennen niin kaukaisilta tuntuneet asiat ovat nyt niin arkisia että niitä ei osaa pitää sen kummoisempina.
Ina Mattila 
Jätä kommentti